Nukkekoti on nyt ihan jäissä. En ole sitten viime syksyn saanut tehtyä mitään, joten mitään uutta esiteltävääkään ei juuri ole. Tämä työtilattomuus on kaikkein tympeintä; olen ihminen jonka pitää saada levittäytyä romuineen vähintään yhden huoneen laajuisesti niin, että kukaan muu ei sinne huoneeseen mene päivittelemään hävityksenkauhistusta. Se ei oikein onnistu tällä hetkellä, kun jaamme T:n kanssa tämän huoneen, vaan kuuluu sitku-elämään*.

Samasta syystä viime aikoina on syntynyt lähinnä Barbien vaatteita. Ne kun eivät vaadi kohtuuttomasti erilaisia materiaaleja ja tarvikkeita ympäriinsä leviteltäväksi. Yksi syy on myös se, että minun kaksi pientä työpöytääni korvattiin yhdellä isommalla, ja koska siinä vaiheessa piti saada kaikki romut äkkiä pois vaakatasoilta, ne romut ovat edelleen laatikoissa makuuhuoneen lattialla. Ne pitäisi lajitella, ja tällä hetkellä "kiinnostaa kiviäkin", kuten oli aikoinaan tapana sanoa.

Nukkekotivaihtoon pitäisi tehdä pikkujuttuja, ja tiedossa on kyllä mitä teen, kunhan vain saisin aikaiseksi. Ehkä viikonloppuna (pikkuisen varmaan olisi aikakin kun dedis on maanantaina...) Älkää siis huoliko kuomaset, kyllä se paketti täältä maanantaina lähtee. Otan itteäni niskasta ja teen, nyt on vain kausiuupumus :)

Kuntoilumaininta. Ahkerasti olen pyöräillyt, tuossa hetki sitten tämän päivän kiintiö tuli suoritettua. Yllättävän sutjakkaasti se kolmevarttinen TV:n kukkalantaa katsellessa meni. Yhdet housut ovat muuttuneet väljiksi, ne samat joita jouluna kavensin. Kyllä tämä tästä.

*sitku=sitten kun (sitku meillä on oma talo, sitku ollaan töissä jne)

P.S. Mitähän tämä vuodatus on tilttaillut, edellinen postaus oli näköjään tullut kahteen kertaan noin puolentoista tunnin välein vaikka kerran vain lähetin... Hämärää.