Jos joku tarvitsisi noita, täällä pitäisi siivota. Olen syksyn ja talven mittaan tehnyt epätoivoisia havaintoja siitä, miten hukun tähän nukkekotiaiheiseen roinaani. Nurkkiin on kertynyt jos jotain kangaspalaa ja nauhanpätkää, pullonkorkkia ja muuta sekalaista, joista saisi tehtyä vaikka mitä nukkekotiin, jos olisi aikaa ja kiinnostusta. Minulla on tällä hetkellä molempia vähän, juuri ja juuri ehtisin tehdä jotain noille muutamille puuvalmiille kalusteille, mutta kaikki muu vaatii liikaa panostusta.

Näille pitää löytää joko uusi koti tai sitten käydä kysymässä josko jossain lähimailla olevassa päiväkodissa tarvitsisivat

- kangastilkkuja ja isompiakin paloja ainakin paperikassillinen
- munakennoja
- hama-helmiä
- muita muovi-, puu- ja lasihelmiä
- nauhoja
- jäätelötikkuja kourallinen
- sekalaista pikkusälää kuten simpukoita, massapalloja, korkkeja, kinder-ylläreitä yms. (kaikki tämä varastoitu nukkekotia varten mutta kun en ole niille käyttöä keksinyt)

Jos siellä lukijoiden joukossa on joku jota nämä kiinnostaisivat, niin sopii laittaa kommenttia tähän jatkeeksi.

Ja sitten muihin toteamuksiin. Joulu oli ja meni, ostin itselleni joululahjaksi kaksi kirjaa:
Angie Scarr: Makin Miniature Food and Market Stalls
Sheila Smith: Making 1/12 Scale Wicker Furniture for the Dolls' House

Ensimmäinen siis massaruokiin erikoistunut, toinen "korihuonekalujen" punontaa käsittelevä teos. T tilasi itselleen joulun alla autoaiheisia kirjoja, ja kysyi että tilaanko minäkin jotain, ja tuli sitten sorruttua noihin kahteen. Enempään ei olisi ollut varaakaan... Kirjapakettia odoteltiin jännittyneinä, ehtiikö jouluksi? Ehti juuri ja juuri. Molemmat kirjat tuli melkein jo luettua puhki, ja varsinkin massaruokia ihastelivat niin T:n veljentytöt kuin velipojan morsmaikkukin. "Koko suku" päivitteli että miten ne voi olla niin oikean näköisiä (varsinkin lohi herätti huomiota).

Joulukalenteriswapin viimeisiä ylläreitä en ole vielä kuvannut, joten jouluteema tulee jatkumaan vielä näin tammikuussakin kotvasen aikaa.

Sain muuten elämäni erikoisimman joululahjan; kuntopyörän. Hauskin ominaisuus on kalorimittari, joka näyttää paljonko pyöräily on kuluttanut kaloreita. Siinä polkiessaan voi sitten pohtia, että jos suklaapatukassa on 300kcal ja ärmäisee sen naamariinsa normaalin päiväaterian jälkiruoaksi, niin paljonko pitää pyöräillä että se ylimääräisenä bonuksena tullut energia on kulutettu*. Lukema ei tietenkään ole eksakti, mutta antaa se hieman arviota siitä miten paljon on liikkunut.

Väärin muuten meni, täällä ei ole meneillään mikään joulun mässäilyn jälkeinen epätoivo siitä, että housut kiristävät, vaan perusmallin kunnonkohotuskampanja. (Minulla oli joulun alla yhdet väljät housut, ja joulun jälkeen tein niihin vyötäisille vekkejä jotta pysyvät paremmin päällä.) Mikään hoikka en voi väittää olevani, mutta tavoitteena onkin että kilot karisisivat kunnon kohotessa. Toivotaan ja kulutetaan pyörän penkkiä. Löysin muuten netistä tiedon, että naisella vyötärömitta/lantiomitta -suhteen tulisi olla alle 0.85. Niin että vaikka painoindeksi on ei-toivotuissa lukemissa, tässä on sentään pikkuruinen ilonaihe: en ole "omenalihava" mikä on vähemmän suotavaa kuin päärynämalli. Minulla tuo suhde on nimittäin 0.72.

Ja ylläoleva teksti tuo sitten tänne varmaan muutamia kalorikauhuisia naisia, jotka seikkailevat kuukkelin räpsimissä linkeissä. Tämä ei tule muuttumaan miksikään painontarkkailublogiksi, niitäkin näyttää olevan enempi kuin omiksi tarpeiksi noissa listauksissa (tyylinä usein "aamulla painoin 50g enemmän kuin illalla, pitää jättää toinen aamiaisomena syömättä"). Tämä oli vain sivupolku, ei mikään pääjuonne, tosin sitä en lupaa etteikö aihe ohimennen toistuisi jatkossakin, muttei tässä laajuudessa jollei sitä kysytä erikseen. Nyt vain oli heikosti muuta asiaa :)

* Tämä aika riippuu kyseisen yksilön käyttämästä nopeudesta ja sykkeestä, mutta karkea arvio on 30-45min. Että noin.