Ei tullut mitään, kun yritin lähteä aamulla luennolle. Nakotin bussipysäkillä ajoissa, ei bussia. Nakotin parikymmentä minuuttia lisää, josko se olisi vain myöhässä. Ei bussia. Sitten samaa bussia odottaneet ihmiset rupesivat häipymään yksi toisensa jälkeen. Noin lukioikäinen tyttö sai kaveriltaan puhelun, ja kertoi sitten meille muille että bussi ei tule, se on jumittunut hankeen Arkkitehdinkadulla. Aha, ei muuta kuin vaihtoehtoista reittivalintaa suunnittelemaan.

Ajattelin mennä kolmikymppisellä keskustaan ja siellä vaihtaa johonkin AMK:n ohi menevään bussiin. Puolen tunnin aikana oli kolmikymppisiä mennyt yksi (1) kpl, kun niitä pitäisi mennä 10 minuutin välein. Niitä oli jossain vaiheessa mennyt kohti päättäriä kaksi kappaletta peräkkäin, mutta yhtään sieltä ei ollut sen jälkeen tullut. Kello oli 7.50 paikkeilla kun tulin takaisin kotiin. Bussimatka keskustaan kestää kesäkelillä noin 25min, sieltä vaihtoaikoineen AMK:lle +10min (hyvällä tuurilla ja hyvällä kelillä) joten vaikka bussi olisi tullut hetikin, olisin ollut AMK:lla puoli yhdeksän jälkeen. Ja tämä laskelma edellyttää kesäkeliä ja hyvää tuuria, jolloin vaihtovuorokin menisi juuri sopivasti. Luennot alkavat 8.15. Täällä ei ole hyvä keli. Vaihtoehtoisesti olisin voinut tarpoa noin 1km matkan kaksikymppisen pysäkille, ja toivoa että niitä menisi edes joskus. Molemmissa tapauksissa perilletuloaika olisi ollut kutakuinkin sama. Päätin luovuttaa.

Täällä on erittäin mielenkiintoinen keli: lunta lentää välillä vaakasuoraan ja tuuli on kohtalainen. Lunta on kinostunut paikka paikoin polven korkeudelle, sopivissa paikoissa olevat autot ovat hautautuneet hankeen kun tuuli on ajanut lunta pitkin parkkipaikkoja. Meidän automme on tietenkin yksi näistä. Ei tarvitse kuin vähän sataa lunta niin se pieni kottero hautautuu heti.

Tuolla se meidän rotolla lepää jossain. Kuvattu 1.11.06 klo 8.15 kuudennesta kerroksesta.

Totesin, että tänään on force majeure, enkä mennyt luennolle: minulla ei ole mitään muuta tänään, ja olisin ehtinyt korkeintaan jälkimmäiselle puoliskolle. Ja kun kyseessä on tämä yksi tietty luennoitsija, niin on ihan sama onko siellä kuuntelemassa vai ei. Tuskin siellä muutenkaan on paljon väkeä, paitsi ne raukat, jotka ovat olleet vain aloitusluennolla ja joille tasan kurssin puolivälissä valkeni että läsnäolovaatimus on 50%. Onneksi minä en kuulu heihin, olen ollut kaikilla luennoilla yhtä sairaspoissaoloa lukuunottamatta.

Tämän näköistä täällä on. Kuvattu 1.11.06 klo 8.15 kuudennesta kerroksesta.

Taidan viettää mukavan kotoisen päivän. Ensimmäisenä voisi tiskata, sitten voisi kaivella reseptivihkosia kaappien kätköistä ja tutkia saisiko mitään hauskaa aikaiseksi.

Mukavaa päivänjatkoa kaikille lukijoille, minä painelen nyt köökin puolelle.