Levyt alkavat jo muistuttaa talon seiniä ja lattioita. Katto puuttuu, samoin etuseinä ja väliseinät; niiden kanssa tuli tenkkapoo. Jos sahaan etuseinän, en saa väliseiniä ja toisinpäin. Pihkura. Pitääkö tässä soittaa miehelle että tuo vielä yksi levy, jookos? Tai sitten pitää mennä rautakauppaan. Kävin siellä kyllä jo eilen hakemassa purkin valkoista remonttimaalia ja pensselin. Älysin onneksi kysyä myyjätyypiltä että minkäs väristä tämä on ilman sävytystä kun purkissa lukee perusväri. Ei kuulemma ole minkään väristä. Aha joo. Miksi siinä lukee "perusväri" eikä "väritön"? Onneksi sitä oli sävyttämättä valkoistakin.

Eilen sahasin ikkunat ja porrasaukot. Sahan terä irtosi mystisesti, mutta ei onneksi mennyt poikki. Huh. Millään viitsisi hajottaa niitä kun varateriä on tasan kaksi. Ikkunoiden sahaaminen onnnistui paremmin kuin uskalsin toivoa, ottaen huomioon että puutyökokemus tällä näpertäjällä on olematon. Enkä koskaan ennen ole sähkösahaan koskenutkaan. Usko siihen, että saan vielä ikkunallisen etuseinän, vahvistui.

Ai niin. Hain minä purkin pakkeliakin. Silotetta siis. Levyt kun eivät ole priimaa, ja niihin tuli purkuvaiheessa vähän kolhuja (olivat siis alunperin laatikoiksi koottuja), joten suurimmat kolot pitää paklata umpeen. Oksanreikiä ja muuta pientä.

Taidan kuitenkin mennä purkamaan ne loputkin levyt jotta saan katon.

P.S. Alan ymmärtää, miksi ne käsityönä tehdyt nukketalot maksavat "mansikoita ja hunajaa".