Kolme noin 2cm korkuista kissaa, joista ainakin harmaata voisi vähän uudelleenmaalailla raidallisemmaksi mustalla maalilla. Keskellä on 1,5cm korkuinen nalle, joka tulee talon lastenhuoneeseen. Ja etualan hiiriä (pituus häntineen 2cm) en kerta kaikkiaan voinut olla ostamatta - mikäs talo se semmoinen on jossa ei hiiruja ole? Harmi kun ei ole kellaria tai ullakkoa, sinne nuo olisivat omiaan, mutta eiköhän sieltä keittiöstäkin jonkinlainen nurkka löydy. Saa sitten rouva hyppiä tuolille. Tosin rouva on kyllä sen verran tuiman näköinen, että taitavat hiirut saada lähtöpassit... tässähän alkaa kohta sääliä noita pikku hiiruressukoita :)

Sitten löysin vielä vauvankin, enää talonväestä puuttuu keittäjätär sekä leikki-ikäinen lapsukainen. Heidät taidan muovata massasta, mutta vauva oli vähän liian suuri haaste.

Sitten mallinuken alku:

Jalustaa en siis ole vielä tehnyt, tällä hetkellä on valmiina vain tuo torso. Pinta on kuivuessaan hiukan säröillyt, liekö kuivunut liian äkkiä vai jäikö vain huomaamatta tasoitellessa. Luultavasti maalaan tuon tummemmaksi. Tehdessä oli kova kiusaus tehdä oikein ampiaisvyötärö, mutta maltoin mieleni. Rinnat ovat vähän eriparia mutta eikös se niin mene että kaikki ihmisetkin ovat epäsymmetrisiä, joten ei se haittaa. Tehdään nuken päälle joku puku niin tissit jäävät piiloon. Mallinukke oli sellainen pikaprojekti, kun rupesi tuntumaan siltä että jotain pitää saada näprätä, muovailuun meni ehkä kymmenkunta minuuttia.

Sitten esittelyvuorossa vihreän talon pariskunta. Herrasväki Kasvoton esittäytyy:

Miehellä ei ole vielä edes hiuksia, peruukki on kyllä valmis mutta se ei ole ihan vielä kuivunut joten en yrittänyt repiä kelmua irti hiuksista. Teen hiukset niin, että kelmutan nuken pään, rakentelen peruukin siihen ja sitten annan kuivua, irrotan kelmun ja liimaan takaisin päähän. Helpottaa hommaa kun ei tarvitse varoa kasvoja ja vaatteita. Eli kyllä tuo raukka vielä hiukset saa, mutta halusin vain kuvata vähän vaiheessa vielä. Puvun materiaali ei ollut paras mahdollinen, mutta se oli ainoa musta kangas jota minulla oli, joten täytyi tehdä vähän kompromisseja. Kuvassa hartiat näyttävät vähän leveiltä, mutta ovat ne oikeasti sopusuhtaisemmat.
Joku päivä jos uskaltautuisi kasvoja maalaamaan... Noille on muotoiltu kasvonpiirteet, joten sinänsä homman ei pitäisi olla mitenkään ylivoimainen, mutta siltä se tuntuu... Joku päivä jos kävisi ostamassa oikein pienen siveltimen niin sitten voisi kokeilla.

Lisäys 29.3.07:
Nyt on miehelläkin hiukset päässä. Materiaalina on tällä kertaa höyhen, ostin askartelukaupasta fasaaninhöyheniä hattuja varten, mutta hoksasin sitten että kokeilenpa myös hiuksiin. Tuumasta toimeen, leikkelin höyhenen alapäästä niitä haituvaisia ja liimasin nukelle peruukin. Tuli ainakin naturelli väri, mutta miksi tuo kuontalo tuo mieleen Harrison Fordin?

Höyhenessä on se kiva, että tuolla tavalla saksittuna ja liimailtuna se muistuttaa ihmishiusta, näistä tuli ehdottomasti aidoimman näköiset hiukset mitä olen nukelle saanut aikaan.

On muuten eroja näissä ilmakovetteisissa. Olen kolmea sorttia testannut, ja DAS on ollut ylivoimaisesti paras työstettävyyden kannalta. Ei pidä luottaa halpaan kopioon, vaikka kaikkein halvimmasta sain suuremmitta ongelmitta työstettyä kaksi 1:18-nukkea, joten ei sekään ihan onnetonta ollut.

Nukeista vielä sen verran, että vihreän talon isäntä on saanut vihdoin ja viimein kropan. Onhan se raukka ojennellutkin pelkässä piippurassirungossa viime toukokuusta asti... Vielä kun saisi takin ja hiukset sille niin voisi ottaa kuvan tai pari. Kasvoja en ole vielä uskaltanut maalata kummallekaan. Kai se joskus on otettava kärpästä siivistä.